Pääsiäisaamun tekstissä tehdään matka paaston ja pääsiäisen monien tunnelmien läpi kohti kirkkautta, kiitosta ja kunnioitusta.

Voit kuunnella pääsiäisaamun tekstin ääneen luettuna (4:38 min) myös täältä.

Oletko koskaan ollut?

Oletko koskaan ollut riemullisessa?
kysyy ystävä pääsiäisyön messusta palatessa.
Ja minä mietin, miten uskaltaisin sen sanoa,
ja sanon vaikka haluaisin pidättää:
Olen! Olen ollut ja ollut lukuisia kertoja,
se on minun kotini, nämä palvelukset,
jotka vievät ihmisyyden syvimpiin kipuihin ja koettelemuksiin,
jotka eivät kiirehdi minnekään ja
jotka eivät selitä,
ja joissa on aikaa tuntea, kokea ja uskaltaa antaa pelon, pettymyksen ja ahdistuksen nousta pintaan.
Huutaa yksin ja väkijoukon kanssa:
Hoosianna ja Ristiinnaulitse!
Tuntea viiltävän kivun, jossa merkitykset uppoavat omaan lihaan
ja tyhjyyden, kun mikään ei tunnu enää miltään
ja sen kun sanat ja selityksen putoavat vähitellen
yksi toisensa jälkeen pois.

Olen elänyt tämän paaston ja pääsiäisen
ja se elää minussa.
En osaa enkä voi sitä selittää,
vaikka parhaani yritän
ja vuosien muistot pulppuavat minusta
ja rakkaat ihmiset
täällä ja perillä ja poissa;
ihmiset, joita kannan ruumiissani,
ja joita Kristus kantaa
yhä uudelleen kuolemasta elämään.

Sillä yhtä ei ole ilman toista,
ei riemua ilman kipua,
ei iloa ilman kärsimystä,
ei ylistystä ilman moitteita,
ei siunattua valoa ilman synkintä pimeyttä,
ei virvoittavaa vettä ilman autiomaan kuivuutta,
ei taivaan leipää ilman sanan nälkää,
ei uuden viinin huumaa ilman murskattua rypälettä.

Sinä Kristus kannoit sen kaiken
minun vuokseni ja meidän vuoksemme.
Kannoit niille, jotka sitä muistavat,
ja niille, jotka eivät sitä enää muista tai muistele
tai ole koskaan muistaneetkaan.
Anna hyvän sanoman olla hyvä
ensimmäistä kertaa ja viimeistä.

Ole sinä läsnä
ei vain minun pääsiäisessäni,
vaan meidän pääsiäisessämme;
ei vain silloin
vaan nyt ja aina.
Vieritä kylmä, kova kivi
pois mielestä ja sydämestä.
Kutsu ulos haudasta
ja ota vastaan
sinä pääsiäisen tosi vieras
totisesti kuollut ja ylösnoussut
nyt ja aina uudestaan.

Sytytä sinä minussa ja meissä
Jumalan lasten riemu
ja puhalla täyteen liekkiin kirkkaus,
jonka ilmestymistä
koko luomakunta hartaasti odottaa.
Anna tämän pääsiäisjuhlan olla
esimakua ja osallisuutta taivaan suuresta juhlasta,
jossa ei enää suunnitella, ei arvioida tai toteuteta
vaan riemuitaan, ylistetään ja kunnioitetaan sinua
ainutta uhria ja Vapauttajaa
kuoleman kauhujen voittajaa ja
uuden elämän tuojaa
kuollutta ja ylösnoussutta
Ihmisen Poikaa ja Jumalaa.
Aamen.

Mika K T Pajunen
Pääsiäisaamuna 21.4.2019 Toijalassa

Kirjoittaja on Hiljaisuuden Ystävät ry:n toiminnanjohtaja sekä luterilaisen ja anglikaanisen kirkon pappi. Kirjoitus on julkaistu maaliskuussa myös Hiljaisuuden Ystävät -lehdessä 1/2020.

Vastaa

Tarkistamme kaikki blogitekstien kommentit ennen julkaisua. Joskus hyväksyminen voi kestää muutaman päivän.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *