Saarna Marian ilmestyspäivän tuomasmessussa Aleksanterin kirkossa Tampereella 24.3.2019.

Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.

Sain joitakin vuosia sitten erikoisen sähköpostin, jossa kysyttiin, mikä meitä kaikki kristittyjä yhdistää. Kävin mielessäni muutamia vaihtoehtoja, kuten rukous tai Raamattu tai Jeesus ja niin edelleen. Vastaus hätkähdytti: Autuas Neitsyt Maria. Maria! Lähettäjä oli katolilainen ja hänelle tämä oli itsestään selvä lähestymistapa kirkon ykseyteen ja kristittyjen yhteyteen. Sen sijaan minulle vastaus oli yllättävä ja ehkä se on sitä sinullekin.

Luulen että Maria on monelle täällä Aleksanterin kirkossa aika etäinen. Me kohtaamme hänet uskontunnustuksessa ja silloin tällöin täällä kirkossa. Harvempi kuitenkin kunnioittaa Mariaa jokapäiväisessä hartauselämässä muutoin kuin ehkä vesperin liturgisessa iltarukouksessa.

Osittain tämä johtuu omasta historiastamme. Luterilaiset tunnustukset kirjoitettiin keskiaikaisen kansanhurskauden taustaa vastaan. Jos emme oikein tiedä, kuka Maria on ja mitä hän tekee, niin ainakin tiedämme sen, kuka hän ei ole ja mitä hän ei tee. Esimerkiksi Augsburgin tunnustuksen puolustuksessa sanotaan:

Vaikka myöntäisimmekin sen, että autuas Maria rukoilee kirkon puolesta, tokkopa hän ottaa sielut turviinsa kuoleman hetkellä, tokkopa voittaa kuoleman ja tekee eläväksi? Mitä Kristus sitten tekee, jos tämä on autuaan Marian työtä? Vaikka Maria onkin kaikkien suurimpien kunnianosoitusten arvoinen, ei hän sentään halua itseään pidettävän Kristuksen veroisena, vaan pikemminhän tahtoo meidän katselevan antamaansa esikuvaa ja noudattavan sitä.

Luterilainen tunnustus ohjaa siis meitä ennen kaikkea turvaamaan Kristuksen pelastustyöhön, mutta myös kunnioittamaan hänen äitiään, katselemaan hänen esikuvaansa ja noudattamaan sitä. Mitä siis kuulemme, kun kuuntelemme Marian kanssa?

***

Ensinnäkin kuulemme Jumalan sanaa. Enkelin tervehdyksessä eteemme avautuu suuri ihme, juuri se, mistä joulussa on kyse: Jumala syntyy ihmiseksi. Jumalan sanansaattaja, enkeli, kutsuu Mariaa nimeltä ja ilmoittaa hänelle ilosanoman. Maria on ilosanoman ensimmäinen todistaja: Isän iankaikkinen Sana syntyy ja kasvaa hänessä ihmiseksi.

Tämän lisäksi me kuulemme myös ihmisen sanan, inhimillisen vastauksen Jumalan kutsuun. Maria ei ole tahdoton tapahtumapaikka vaan oma ainutlaatuinen ihmisensä, Jumalan kuva, luotu, joka saa suuren kutsun. Maria hämmästyy ja kysyy enkeliltä, miten se on mahdollista. Selityksen saatuaan hän suostuu rohkeasti saamaansa kutsuun. Tapahtukoon sinun tahtosi.

Mutta oman aikamme ihmisinä kuulemme myös oman aikamme ja kokemuksemme äänen, oman äänemme. Se on ymmärtämisen ja vakavasti ottamisen kannalta välttämätöntä. Ajattelen kuitenkin, että viimeisten parin sadan vuoden aikana olemme Marian kohdalla keskittyneet ehkä turhankin paljon ihmeen sijasta biologiaan. Oma aikamme ja sen tapa katsoa maailmaa on hyvä tuntea ja hyödyllistä käyttää, mutta viime kädessä Marian raskaudessa ei ole kyse biologiasta tai historiasta vaan siitä, miten Jumala tulee osaksi luomaansa maailmaa, miten Jumala ilmestyy ja tulee todeksi meille. Omaa ääntään voi kuunnella myös kriittisesti.

***

Etenkin Marian koskemattomuudessa on minusta kyse jostakin aivan muusta kuin oman aikamme tiedosta ja ymmärryksestä, siinä on kyse pikemminkin jostakin samasta kuin Jerusalemin temppelissä. Jumala ei asu käsin tehdyissä rakennuksissa, mutta ilmestyy tahtonsa ja lupauksensa mukaan.

Jerusalemin temppelissä Jumalan ilmestymisen paikka oli kaikkein pyhimmässä, temppelin esiripun takana olevassa tyhjyydessä. Israelilaiset eivät voineet uhreillaan pakottaa Jumalaa ilmestymään, vain todistaa tätä ihmettä silloin, kun se tapahtui.

Sama ihme tapahtuu Marian kohdalla mutta hellästi. Kun Maria tiedustelee, miten tämä on mahdollista, hän saa vastauksen: ”Pyhä Henki tulee sinun yllesi, Korkeimman voima peittää sinut varjollaan. Siksi myös lapsi, joka syntyy, on pyhä, ja häntä kutsutaan Jumalan Pojaksi.

Jumala ilmestyy inhimillisen elämän keskelle, tyhjyyteen, ja täyttää sen läsnäolollaan. Marian kohdalla se tapahtuu konkreettisimmalla mahdollisella tavalla, ainutlaatuisesti hänen ruumiissaan. Jumala tulee ihmiseksi, Jeesus saa Marialta ihmisyytensä. Hän on Jumalan Poika ja Marian poika. Jumala ei tee köyhälle väkivaltaa, vaan pyytää luvan. ”Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit.

Ja Sana tuli lihaksi
ja asui meidän keskellämme.
Me saimme katsella hänen kirkkauttaan,
kirkkautta, jonka Isä ainoalle Pojalle antaa.
Hän oli täynnä armoa ja totuutta.”
(Joh. 1:14

***

Ja niin Marian kanssa kuunnellessamme, me kuuntelemme Jumalan sydämenlyöntejä. Me kuuntelemme Jumalan kasvavan Marian kohdussa ja rukoilemme: kasva myös meidän sisimmässämme. Me kuulemme Marian odotuksen ja odotamme hänen synnyttämisensä aikaa. Tästä alkaa meidän matkamme kohti joulua.

Samalla me elämme yhä tihenevää paastoa ja valmistaudumme Marian menetykseen ja meidän menetykseemme. Pian käy toteen Simeonin profetia Herran Äidille:

Tämä lapsi on pantu koetukseksi: monet israelilaiset kompastuvat ja monet nousevat. Hänet on pantu merkiksi, jota ei tunnusteta, ja sinun omankin sydämesi läpi on miekka käyvä. Näin tulevat julki monien sisimmät ajatukset.” (Luuk. 2:34-35)

Sinun omankin sydämesi läpi on miekka käyvä. Sana, joka kasvaa Marian sisällä syntyy ja kasvaa omaan tehtäväänsä. Marian poika ja Jumalan Poika. Marian osa on luopua pojastaan, että me saisimme elämän. Se Sana, joka pyhittää hänet, pyhittää myös meidät ja tuo pelastuksen koko maailmalle.

Marian odotukseen on jo kätkettynä pääsiäinen: ”Totisesti, totisesti: jos vehnänjyvä ei putoa maahan ja kuole, se jää vain yhdeksi jyväksi, mutta jos se kuolee, se tuottaa runsaan sadon.” (Joh. 12:24)

***

Tänään on kuitenkin vielä ilon aika, Marian suuren ilon, joka katkaisee paaston vaelluksen jokaisen sunnuntain tavoin. Tänään on aika laulaa Marian kiitosvirttä Magnificatia Herran äidin kanssa, nöyrästi muttei nöyristellen, ja ylistää häntä kaikkien sukupolvien kanssa autuaaksi. (vrt. Luuk 1:48)

Tänään kuuntelemme Marian pidäkkeetöntä, häpeilemätöntä iloa. Jumalan läsnäolo vapauttaa Autuaan Neitsyt Marian riemuitsemaan raskaudestaan, jonka kätkemistä maailma vaatii häpeällisenä. Siitä mikä on halveksuttua, tulee kunnioitettua; siitä mitä pidetään saastaisena, tulee kaikkein pyhintä. Nuoresta naimattomasta naisesta tulee Jumalan äiti.

Mieleeni nousee toinen kohtaaminen vuosien takaa, intialaisten tuomaskristittyjen seurakuntalaisten kanssa. He kertoivat, kuinka he omissa jumalanpalveluksissaan paastosivat aina ennen ehtoollista, kumarsivat paljon ja tekivät ristinmerkkejä. Ehtoollisen nautittuaan he eivät enää kumartaneet. Paasto taukosi, juhla alkoi. Kristus heissä. Kristus meissä. Marian poika ja Jumalan Poika.

Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen.


Luuk. 1: 26-38

Kun Elisabet oli kuudennella kuukaudellaan, Jumala lähetti enkeli Gabrielin Nasaretin kaupunkiin Galileaan neitsyen luo, jonka nimi oli Maria. Maria oli kihlattu Daavidin sukuun kuuluvalle Joosefille. Enkeli tuli sisään hänen luokseen ja sanoi: ”Ole tervehditty, Maria, sinä armon saanut! Herra kanssasi!” Nämä sanat saivat Marian hämmennyksiin, ja hän ihmetteli, mitä sellainen tervehdys mahtoi merkitä. Mutta enkeli jatkoi: ”Älä pelkää, Maria, Jumala on suonut sinulle armonsa. Sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinä annat hänelle nimeksi Jeesus. Hän on oleva suuri, häntä kutsutaan Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa hänelle hänen isänsä Daavidin valtaistuimen. Hän hallitsee Jaakobin sukua ikuisesti, hänen kuninkuudellaan ei ole loppua.” Maria kysyi enkeliltä: ”Miten se on mahdollista? Minähän olen koskematon.” Enkeli vastasi: ”Pyhä Henki tulee sinun yllesi, Korkeimman voima peittää sinut varjollaan. Siksi myös lapsi, joka syntyy, on pyhä, ja häntä kutsutaan Jumalan Pojaksi. Ja tiedä tämä: Myös sukulaisesi Elisabet kantaa poikalasta, vaikka on jo vanha. Hän on jo kuudennella kuukaudella – hän, jota on pidetty hedelmättömänä! Jumalalle ei mikään ole mahdotonta.” Silloin Maria sanoi: ”Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit.” Niin enkeli lähti hänen luotaan.

Yksi vastaus to “Kuuntelen kanssasi, Maria”
  1. Reija

    Kiitos saarnasta! Siitä tuli minulle Marian ilmestyspäivän iltahartaus.

Vastaa

Tarkistamme kaikki blogitekstien kommentit ennen julkaisua. Joskus hyväksyminen voi kestää muutaman päivän.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.