Linkkejä ja kommentteja eri Pyhiinvaelluksiin Suomessa ja Euroopassa

Pyhän Olavin reitti Ruotsin Selångerista Norjan Trondheimiin. Kokonaispituus 564 km, jaettavissa esim. viiteen viikon mittaiseen osioon. Noin tuhat vuotta vanha reitti kuningas Olav Haraldssonin jalanjäljissä. Alkaa Selångerista, jossa Olavi nousi maihin heinäkuussa 1030 palatessaan maanpaosta Novgorodista. Hän eteni joukkoineen Stiklestadiin, jossa kuoli taistelussa 29.heinäkuuta – tästä syystä siis kalentereissamme Olavin nimipäivä tuolloin. Tarkemmin Olavin tarinaa voi lukea islantilaisen historiankirjoittaja Snorri Sturlusonin (1179-1241) teoksesta Norjan kuningassaagat, jota löytyy kirjastoista. Olavi on haudattu Trondheimiin, jonne reitti päättyy. Suunnitteilla on reitin jatkaminen Selångerista Suomen kautta Novgorodiin. Hyviltä nettisivuilta löytyvät kartat, majapaikkalistat ynnä muu tarpeellinen tieto vaelluksen valmistelua varten.
http://www.stolavsleden.com/

Muita Trondheimiin päättyviä Pyhän Olavin reittejä löytyy tästä linkistä

http://pilegrimsleden.no/en/map

Suomessa pyhän Olavin kirkoille johdattaa Sastamalan kirkkovaellus. Pituus 20 km. Reitti seurailee kyläteitä rantamaisemissa ja sen varrella on neljä kirkkoa, mm. keskiaikaiset Sastamalan Pyhän Marian kirkko ja maankuulu Tyrvään Pyhän Olavin kirkko. Nettisivulta löytyy kaikki tarpeellinen vaelluksen suunnittelua varten.

http://www.wanhaharsu.com/page.php?id=14

Sastamalan kirkkovaellusta voi jatkaa Ulvilan Pyhän Olavin kirkolle tai jopa Porin Reposaareen asti. Reitti kulkee suurelta osin Kokemäenjoen varressa ja sisältää varsin paljon kirkkoja ja muuta nähtävää. Ulvilaan matkaa tulee noin 120 km ja Reposaareen noin 40 km lisää. Nettisivulta löytyy mielenkiintoista tietoa reitin historiasta.

http://www.wanhaharsu.com/page.php?id=98

Birgitan jalanjäljissä voi vaeltaa Ruotsissa Linköpingin tuomiokirkolta Vadstenan luostariin. Reitin pituus on 81 km, jonka voi jakaa esim. neljän päivän etappeihin. Birgitta (1303-1373) asui perheineen Ulvåsassa, joka on reitin varrella. Myöhemmin hän sai luvan birgittalaisluostarin perustamiseen Vadstenaan. Birgitta julistettiin pyhäksi 7.lokakuuta (1391), mistä syystä kalentereissamme on tuolloin mm. Pirkon ja Pirjon nimipäivä. Nettisivulta löytyvät kartat, reittiselostukset sekä ehdotukset pyhiinvaelluksen rukoushetkiin ja mietiskelyyn.

http://www.pilgrimscentrum.se/pilgrimsvandring/vandringsleder/birgittaleden-17047288

Suomessa Birgitan vaellus järjestetään vuosittain elokuun viimeisenä lauantaina ja se suuntautuu Lempäälän keskiaikaiselle Pyhän Birgitan kirkolle. Valittavana on lukuisia eri pituisia ja eri suunnista lähestyviä vaelluksia ja matkaa voi tehdä myös kirkkoveneellä. Vaellukset päättyvät yhteiseen ruokailuun ja pyhiinvaeltajan messuun.

http://www.lempaalanseurakunta.fi/toiminta/birgitan_kirkkovaellus/

Jaakon vaellus Turun tuomiokirkolta Rymättylän keskiaikaiselle Pyhän Jaakobin kirkolle. Reitin pituus on 43 km, joka on jaettavissa kahden päivän matkaksi. Matkan varrella on mm. Raision Pyhän Martin kirkko. Reitin puolivälissä on Naantali, josta löytyy vanhan birgittalaisluostarin kirkko ja monta majapaikkaa. Reittiselostus löytyy nettisivun vasemmassa laidassa olevan linkin takaa.

http://www.jaakontie.fi/

Pyhän Andreaksen reitti kulkee Skotlannin rannikolla ja päätyy St Andrews´n kaupunkiin. Polun alkupää on näppärästi saavutettavissa Edinburghista, josta on noin 20 minuutin junamatka North Queensferryyn, josta patikoinnin voi aloittaa. Maastoon se on merkitty kansallisena retkeilyreittinä Fife Coastal Path. Reitin pituus on noin 100 km, jonka voi jakaa esim. viiden päivän etappeihin. Maastomerkinnät ovat erinomaiset ja nettisivuilta löytyvä kartta täydentää niitä hyvin. Reitti kulkee enimmäkseen ihan meren rannalla, joten upeat maisemat ja vuoroveden ihme odottavat kulkijaa.

Perimätiedon mukaan kreikkalainen pyhä Regulus sai vuonna 345 unessa käskyn viedä apostoli Andreaksen luita turvaan ”maan ääriin” ja päätyi merimatkallaan paikalle, joka nykyään tunnetaan nimellä St Andrews. Apostoli Andreaksesta tuli Skotlannin suojeluspyhimys, kun ennen suurta taistelua hänen X-muotoinen ristinsä ilmestyi taivaalle vastauksena skottien kuninkaan rukouksiin. Skotit voittivat taistelun ja Anreaksen risti päätyi heidän lippuunsa. Apostolin pyhäinjäännökset tekivät St Andrews´sta suositun pyhiinvaelluskohteen.

Muita St Andrewsiin päätyviä reittejä löytyy tästä linkistä
http://www.thewayofstandrews.com/route/routes-and-photos/

Yleistä tietoa Skotlannin pyhiinvaellusreiteistä löytyy täältä
http://www.scotlandspilgrimjourneys.com/

Via Francigena on reitti, joka kulkee Englannin Canterburysta Ranskan halki Roomaan. Koko pituus 1900 km. Jos aloituspaikkana on Sveitsin ja Italian raja eli Great St Bernard Pass, matkaa tulee noin 950 km. Pyhiinvaellukset Roomaan Pietarin ja Paavalin haudoille alkoivat 300-luvulla, kun kristittyjen vainot laantuivat. Ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa reittiä, vaan useita eri vaihtoehtoja. Italiassa on kaksi suurempaa pyhiinvaellusyhdistystä, joista kumpikin kartoittaa ja merkitsee reittiä omalla tavallaan.

Associazione Europea delle Vie Francigene (AEVF)
http://www.viefrancigene.org/en/

Association Internazionale Via Francigena (AIVF)
http://francigena-international.org/en/

 

Säännöllisesti toistuvia pyhiinvaelluksia Suomessa:

Pyhän Henrikin pyhiinvaellus Turku – Köyliö, päättyy viikkoa ennen juhannusta. Joka kolmas vuosi koko matka, välivuodet pe-su (Yläne – Köyliö). Seuraava vaellus kesäkuussa 2018.

Pyhän Henrikin ekumeeninen pyhiinvaellus

Espoon ekumeeninen ristisaatto

elokuun viimeinen lauantai

Birgitan kirkkovaellus Lempäälässä

elokuun viimeinen lauantai

Kivikirkkojen vaellus Espoo

Pyhän Jaakon tie Suomessa on Hämeen härkätie Rengosta Turkuun, ja sieltä edelleen Rymättylään. Turku – Rymättylä on merkitty simpukkamerkein, joten sen pystyy kävelemään myös yksin http://www.jaakontie.fi/. Hämeenlinna-Vanajan seurakunta järjestää vuosittain päivän vaellus Jaakon-päivän aikoihin, Paimion seurakunnassa myös Jaakon vaellus. Lisäksi Jaakontien ystävät kirjoittaa pyhiinvaelluspasseja Espanjaan lähteville (myynnissä myös simpukkapinssejä).

http://www.pyhatpolut.fi/ Suomen Ladun jäsenjärjestö Pyhät Polut järjestää erimittaisia vaelluksia kesän mittaan, myös tilauksesta.

Pyhän Laurin vaellus (elokuun alussa)

  • Vantaalla parillisina vuosina Pyhän Laurin kirkkoon  (eri puolilta Vantaata ja Helsingin Vanhankaupunginlahdelta) https://www.facebook.com/pyhanlaurinvaellus/
  • Hollolan seurakunnan järjestämänä parittomina vuosina (vuoroin Kärkölästä, Hollolasta tai Lammilta Hämeenkosken keskiaikaiselle kirkolle)

Vantaan vanha kirkkotie on merkitty reitti, jota pitkin vaelletaan myös Laurin vaelluksella http://www.vantaanseurakunnat.fi/vantaan-vanha-kirkkotie

Pyhän Mikaelin pyhiinvaellus Mikkelissä tulossa elokuussa 2017 Asuntomessujen aikaan. Vaellus on liitetty osaksi Pyhän Mikaelin verkostoa (jonka yksi pyhiinvaelluskohde on Mont Saint- Michelin luostarisaari http://www.lescheminsdumontsaintmichel.com/spip/spip.php?article83&lang=en)

Pyhän Olavin tien merkintä Suomessa on vireillä. Reitti on kulkenut Novgorodista Nidarosiin (nyk. Trondheim).  Joitakin vaelluksia on ollut Pirkanmaalla (Sastamala – Ulvila), Nauvossa on menossa hanke yhdessä Åbo Akademin kanssa. Ruotsin ja Norjan puolella on jo valmiit reitit. http://pilegrimsleden.no/en/

Olavin reitille sijoittuu myös Sastamalan kirkkovaellus http://www.wanhaharsu.com/page.php?id=96.

Hiljaisuuden ystävien http://www.hiljaisuudenystavat.fi/ tapahtumakalenterista (muut tapahtumat) löytyy myös ohjattuja vaelluksia (ja niitä voi sinne ilmoittaa).

 

Ruotsissa on kirkon ylläpitäminä viisi pyhiinvaelluskeskusta, joten siellä on tarjontaakin enemmän. Vadstena on Pyhän Birgitan vaellusten päätepiste http://www.pilgrimscentrum.se/, muut keskukset löytyvät täältä http://www.pilgrimisverige.se/pilgrimscentra/pilgrimscentra-20170311